Kansikuva

Kansikuva

torstai 14. helmikuuta 2013

Neulakirja

Käsityöystävä Taru oli tehnyt neulakirjoja, nahkaisia, upeita. Tuo minulle ennen tuntematon kapine oli kankaisena syksyllä myös tilkkukurssin A:lla, joka kertoi tehneensä sen kansa(!)koulun alaluokilla käsin ompelemalla. Meillä ei kansakoulussa tehty neulakirjoja, mustekynän pyyhkijöitä kylläkin.
Nyt teimme neulakirjoja tammikuisessa käsityötapaamisessamme.









Nyt neulat ovat yksissä kansissa. Sivuja on neljä, toisella aukeamalla ovat pienet silmäneulat ja toisella isot parsinneulat ja muutama nuppi- ja hakaneula. Päällinen on tehty kirpparilta löytyneestä lilasta nahkahameesta ja nahkaan liimattu sisäkansi äidin Marimekon Iloisen takin lyhennetystä helmasta, kauniilla napilla myös muistoarvoa minulle. Kolusin kaikki laatikot ja nyt tiedän suunnilleen, minkälaisia neuloja omistan. Toki nuppineulat ovat neulatyynyissä, mutta käyttöneulat ovat nyt helposti kuljetettavassa paketissa turvassa nahkakansien sisällä. En ymmärrä, kuinka olen aiemmin tullut toimeen ilman neulakirjaa...  Neulakirjassa on oma riskinsä - jos siihen kiinnittää kaikki neulansa, mitä tapahtuu, jos se häviää ? Muutaman kerran olen jo aika paniikissa etsinyt sitä.

Intouduin tekemään niitä enemmänkin, ne ovat oiva lahja neuloja käyttäville ystäville. Kuvia tulee, kun saan niihin kiinnityssysteemit. Kävin jo tänään kirpparilla ostamassa nappeja, niitä kun ei ennestään ole yhtään:




Kalenteri


Sain ammattiliitolta aika tylsäkantisen  kalenterin. Väri on kyllä kaunis keltainen, mutta... Väritin jo mustalla tussilla selkäosaa:





Nahkakannet päälle ja johan on parempi























Taas käytössä kirpparilta ostettu lila minihame ja fuksianpunainen nahkatakki. Kuviot kiinnitetty siksakilla, lankana konekirjontalanka.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Nahka-applikaatiokokeilu

Neulakirjojen teon myötä nahan ompelu alkoi kiinnostaa. Kuten yleensäkin, menin kirppareille etsimään materiaalia. Löysin hienon fuksianpunaisen mokkanahkatakin, josta saa paljon kaikenlaista. Kokeilin pestäkin paria palasta, kannattikohan - väri lähti mokkanahkapuolelta, mutta nurjan puolen väri kirkastui, mutta nurjalla puolen on paljon muuten huonoja kohtia.

Aloitin peruspussukasta




Applikaatiot ompelin suoralla ompeleella suunnilleen reunasta. Seuraavaksi vetoketju vuorin ja päällisen väliin.









Ja sitten pussukaksi

Tämä on pestyn palasen nurjan puoli - hieno kirkas väri

Ja tämä puoli on pesemättömästä palasesta, ei paha sekään


Nahan ompelu on mukavaa, ei tarvitse pahemmin reunoja huolitella. Pian 30 vuotta vanha ompelukoneeni vaan on nahan ompelussa oikukas, välillä tikki on hyvää ja tasaista, joskus taas varsinkin siksakissa ylä- ja alalanka eivät tartu toisiinsa. Suora ommel näyttää onnistuvan varmemmin - jatkossa sitä siis!

lauantai 2. helmikuuta 2013

Huovutusjuttuja

Työpaikalla huovutettiin tyhypäivänä. Ajatuksena oli saada karuun kahvihuoneeseen vähän väriä ja parantaa akustiikkaa. Pohjana käytimme Felt Factionin Jääkarhua ja kuviot teimme neulahuovasta. Jokainen halukas pääsi huovuttamaan yksin tai porukalla oman neliönsä. Huovutuksen jälkeen koristelimme vielä työmme kirjomalla ja/tai helmillä ja napeilla. Nyt teos riippuu kahvihuoneen seinällä. Kiinnityssysteemiä on vielä kehiteltävä...


Tässä lähikuva omasta neliöstäni:







Työkaverin huovuttama kahvipannu on kahvihuoneen ovessa





Huovutus olikin aiemmista huovutuskokeilustani poiketen tosi mukavaa, kun käytimme puolivalmisteita eikä tarvinnut aloittaa karstavillalevyistä (huhhuh). Neulahuopakuviot kiinnitimme ensin kevyesti huovutusneulalla Jääkarhuun ja sitten huovutimme kaislaverhon ja/tai kuplamuovin avulla rullaamalla lisää.  Kaikki olivat ymmärtääkseni  sitä mieltä, että huovutusaamupäivä oli palkitsevaa ja oikeasti työhyvinvointia parantavaa puuhailua. Ajatukset pysyivät juuri siinä, missä kädetkin. Iltapäivällä lähdimme vielä suunnistamaan vesisateessa (tämä tapahtui siis jo syksyllä). Meillä oli kivaa yhdessä!

 Materiaaleja jäi tyhypäivästä ja tein niistä vauvan saaneelle työkaverille vielä lahjaksi taulun:



















 







No, kun materiaalit oli lähes käytetty, piti niitä hankkia lisää:

Eli tässä kevään aikana  huovutus jatkuu kotona heti, kun vaan ...




torstai 31. tammikuuta 2013

Koirankarvakintaat nahkavahvistuksilla



Ihan pieni päivitys tuohon edelliseen koirankarvakintaisiin.. ompelin kintaiden sisäpuolelle nahkaiset vahvisteet. Ne ovat nyt kestävämmät ja nyt niitä voi pitää autoa ajaessa kun ne eivät luista ratista kiinni pitäessä.




Jo parin päivän käytön jälkeen kintaat ovat muuttuneet angoraisen pehmeäksi, kun karvat ovat "nousseet pystyyn". Kintaiden ainoa huono puoli on se, että niistä käy tuuli läpi, mutta sekin ratkesi kun laitoin toiset kintaat alle.Nyt tuulikaan ei haittaa!

Olen erittäin tyytyväinen ja innostunut näistä! Olen kiitellyt Femkeä vuolaasti karvoista ;-)

Lankaa on vielä jäljellä, mitähän vielä tekisin....

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

KOIRANKARVALANKAA

27.1.2013

Koirien kanssa asuvat tietävät kuinka paljon niistä lähtee karvaa. Jos muutamaan päivään ei imuroi, niin nurkkiin alkaa ilmestyä uusia pieniä koiria, villakoiria.




Olen koiraani, Femkeä, harjatessa kerännyt karvoja talteen jo jonkun aikaa.





Olin ajatellut kokeilla kuinka karva huopuu, mutta viime syksynä Hämeenlinnan keskiaikaimarkkinoilla käydessäni tapasin siellä naisen, joka kehrää lankaa PELKÄSTÄ koirankarvasta. Hän ei siis laita siihen lainkaan lampaanvillaa joukkoon.


Vein hänelle Espooseen viime syyskuun alussa reilun 300g karvaa.







Ja viime perjantaina sain postissa paketin lankaa - reilut 300 grammaa. Lanka tuntuu yllättävän kovalta ja karkealta,  mutta valmis neule muuttuu kuulemma käytössä angoraisen pehmeäksi.




Tässä vielä karvoja ja lankaa vierekkäin.






100% koirankarvaa




Aloin heti neulomaan sitä. Halusin nähdä kuinka lanka käyttäytyy.



Hassua, kuinka se näyttää tässä valossa paljon ruskeammalta kuin noissa edellisissä kuvissa.







Ja tässä taas harmaammalta. Kintaat tuntuvat jo nyt hanan pehmeiltä ja pörröisiltä. Ja muuttuvat varmaan käytössä vielä enemmän angoraisiksi.






Tämän tarinan päähenkilö, Femke, on musta.... Eipä taida todellakaan olla koiraa karvoihin katsominen!



maanantai 10. joulukuuta 2012

Joulukorviksia

Taas päästään mun lempiaiheeseen - korviksiin. Tässä viime vuonna syntynyt joulukorvisten sarja. Ihan jokaiselle joulukuun päivälle ei vielä joulukorviksia löydy, mutta riittämiin niitä on, että joulutunnelmaan pääsee!

Candy Canes, materiaali Fimo, havainnollistava video

Tonttulakit, materiaali Fimo, malli ihan omasta päästä

Kulkuset, Tiimarista, lisätty vaan korviskoukut

Kuuset, materiaali Fimo, malli omaa mielikuvitusta

Tonttulakit Tiimarista, liimattu korvanapit taakse

Lahjapaketit, materiaali Fimo, malli todennäköisesti nettiä selaamalla ja omasta päästä

Piparisydämet, materiaali Fimo, malli netistä ja omasta päästä

Lumiukot, materiaali Fimo, tällainen riisuttu versio kun ei oo hattua, kaulaliinaa, käsiä tai suuta... malli varmaan enimmäkseen omaa mielikuvitusta

Pipariukot, materiaali Fimo, nettiä on varmaan inspiraation vuoksi selailtu mutta lopullinen versio on ihan omaa tuotosta

Joulupallot, ihan on pienet joulupallot ostettu kaupasta ja lisätty vaan korviskoukut, omistan myös punaiset :)

Ja vielä toiset kulkuset, Tiimarista, ja lisätty korviskoukut