Kansikuva

Kansikuva

torstai 31. tammikuuta 2013

Koirankarvakintaat nahkavahvistuksilla



Ihan pieni päivitys tuohon edelliseen koirankarvakintaisiin.. ompelin kintaiden sisäpuolelle nahkaiset vahvisteet. Ne ovat nyt kestävämmät ja nyt niitä voi pitää autoa ajaessa kun ne eivät luista ratista kiinni pitäessä.




Jo parin päivän käytön jälkeen kintaat ovat muuttuneet angoraisen pehmeäksi, kun karvat ovat "nousseet pystyyn". Kintaiden ainoa huono puoli on se, että niistä käy tuuli läpi, mutta sekin ratkesi kun laitoin toiset kintaat alle.Nyt tuulikaan ei haittaa!

Olen erittäin tyytyväinen ja innostunut näistä! Olen kiitellyt Femkeä vuolaasti karvoista ;-)

Lankaa on vielä jäljellä, mitähän vielä tekisin....

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

KOIRANKARVALANKAA

27.1.2013

Koirien kanssa asuvat tietävät kuinka paljon niistä lähtee karvaa. Jos muutamaan päivään ei imuroi, niin nurkkiin alkaa ilmestyä uusia pieniä koiria, villakoiria.




Olen koiraani, Femkeä, harjatessa kerännyt karvoja talteen jo jonkun aikaa.





Olin ajatellut kokeilla kuinka karva huopuu, mutta viime syksynä Hämeenlinnan keskiaikaimarkkinoilla käydessäni tapasin siellä naisen, joka kehrää lankaa PELKÄSTÄ koirankarvasta. Hän ei siis laita siihen lainkaan lampaanvillaa joukkoon.


Vein hänelle Espooseen viime syyskuun alussa reilun 300g karvaa.







Ja viime perjantaina sain postissa paketin lankaa - reilut 300 grammaa. Lanka tuntuu yllättävän kovalta ja karkealta,  mutta valmis neule muuttuu kuulemma käytössä angoraisen pehmeäksi.




Tässä vielä karvoja ja lankaa vierekkäin.






100% koirankarvaa




Aloin heti neulomaan sitä. Halusin nähdä kuinka lanka käyttäytyy.



Hassua, kuinka se näyttää tässä valossa paljon ruskeammalta kuin noissa edellisissä kuvissa.







Ja tässä taas harmaammalta. Kintaat tuntuvat jo nyt hanan pehmeiltä ja pörröisiltä. Ja muuttuvat varmaan käytössä vielä enemmän angoraisiksi.






Tämän tarinan päähenkilö, Femke, on musta.... Eipä taida todellakaan olla koiraa karvoihin katsominen!